Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen verkkosivuillamme. Lisätietoja how we use cookies and how you can change your settings.

Poliittiset päättäjät vahvistivat EU:n talouden painopisteet vuodeksi 2013

<p>Bulgarian presidentti Rosen Plevneliev, <br />Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite, <br />ja Maltan pääministeri Joseph Muscat. <br />Plevneliev ja Muscat osallistuivat <br />Eurooppa-neuvoston kokoukseen <br />ensimmäistä kertaa.</p>
<p>© Euroopan unioni 2013</p>

Bulgarian presidentti Rosen Plevneliev,
Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite,
ja Maltan pääministeri Joseph Muscat.
Plevneliev ja Muscat osallistuivat
Eurooppa-neuvoston kokoukseen
ensimmäistä kertaa.

© Euroopan unioni 2013

Eurooppa-neuvoston kokouksessa 14. ja 15. maaliskuuta EU:n poliittiset päättäjät vahvistivat unionin taloudelliset painopisteet vuodeksi 2013 ja antoivat strategista ohjausta jäsenvaltioiden tämän vuoden kansallisia budjettipolitiikkoja ja rakenneuudistuksia varten. Tämä on osa EU:n jäsenvaltioiden välistä puolivuosittaista talouspoliittista koordinointia, joka tunnetaan "EU-ohjausjaksona".

 

"Olemme täysin tietoisia eri näkemyksistä ja ihmisten kasvavasta pettymyksestä ja jopa epätoivosta. Tiedämme myös, ettei ole helppoja vastauksia. Ainoa tie ulos kriisistä on puuttua sen perussyihin. Pöydän ympärillä olijat olivat tästä vahvasti yhtä mieltä," totesi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy.

 

EU:n viisi sovittua talouspoliittista ensisijaista tavoitetta ovat 

 
  • eriytetty, kasvua edistävä julkisen talouden vakauttaminen
  • talouden normaalin luotottamisen palauttaminen
  • kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen
  • työttömyyden torjuminen
  • julkishallinnon nykyaikaistaminen.

 

 

Päättäjien mukaan etusijalle olisi asetettava etenkin nuorten työllisyyden tukeminen sekä kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen.

 

Suuntaviivat jäsenvaltioille

 

EU-ohjausjaksoon liittyvän menettelyn mukaisesti jäsenvaltioiden on laadittava suunnitelmat rakenneuudistuksiaan ja budjettipolitiikkojaan varten vuodeksi 2013 ottaen huomioon Eurooppa-neuvostossa sovitut suuntaviivat.

 

Budjettipolitiikan osalta Eurooppa-neuvosto painotti "eriytettyä, kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista".

 

Jäsenvaltioiden meno- ja tulopuolen toimenpiteillä, lyhyen aikavälin kohdennetut toimet mukaan lukien, olisi sen vuoksi edistettävä kasvua ja tuettava työpaikkojen luomista, erityisesti nuorille.

 

Eurooppa-neuvosto totesi uudelleen, että vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä noudattamalla jäsenvaltiot voivat tasapainottaa keskenään tuottavien julkisten investointien tarpeen ja julkisen talouden kurinalaisuustavoitteet.

 

Päättäjät vaativat myös rakenneuudistuksia tarkoituksena edistää kestävää kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä sekä korjata makrotalouden epätasapainoa.

 

Verotuksen painopisteen siirtäminen pois työn verotuksesta, verojen keruun tehostaminen ja veronkiertoon puuttuminen mainittiin tärkeimmiksi rakenneuudistuksiksi.

 

Painopisteet kasvussa ja työllisyydessä

 

Eurooppa-neuvosto korosti kolmea erityisen tärkeää alaa kasvun ja työpaikkojen kannalta:

 

  • Työttömyyttä pidettiin suurimpana sosiaalisena haasteena, erityisesti nuorisotyöttömyyttä. Nuorisotyöllisyysaloitteen pitäisi olla täysin toteuttamisvalmis tammikuusta 2014 alkaen. Rakennerahastoista olisi osoitettava rahoitusta nuorisotyöttömyyden torjumiseen. Päättäjät suosittelevat nuorisotakuun pikaista toteuttamista. Nuorisotakuulla pyritään siihen, että kaikille nuorille tarjoutuisi nopeasti työpaikka tai koulutusta työttömäksi tulon jälkeen.

 

  • Sisämarkkinat ovat edelleen keskeinen kasvua ja työllisyyttä edistävä tekijä. Eurooppa-neuvosto suosittelee, että ensimmäisen sisämarkkinapaketin kaikkia ehdotuksia koskeva työskentely saatettaisiin pian päätökseen. Tämä on ehdottoman tärkeää, etenkin sellaisissa keskeisissä asioissa kuin tilinpito, ammattipätevyys, julkiset hankinnat, työntekijöiden lähettäminen sekä sähköinen tunnistaminen ja sähköinen allekirjoitus.

 

  • Niin EU:n kuin kansallisellakin tasolla on poistettava turhaa byrokratiaa. Jäsenvaltioiden ja komission olisi edistettävä järkevää sääntelyä. Tämä on erityisen tärkeää pk-yrityksille. Komissio vahvistaa tätä varten ripeästi sellaiset sääntelyn alat ja säädökset, joilla sääntöjen yksinkertaistaminen ja sääntelyn kustannusten vähentäminen onnistuisi helpoiten.

 

Vuonna 2012 EU:n rakennerahastojen käyttämättömistä varoista kohdennettiin 16 miljardia euroa uudelleen eniten nuorisotyöttömyydestä kärsiville maille. Tuolla rahalla autettiin 800 000:aa nuorta ja 55 000:tä pienyritystä kaikkialla Euroopassa.

 

Seuraavat vaiheet

 

EU-ohjausjaksoon liittyvän menettelyn mukaisesti jäsenvaltioiden on laadittava suunnitelmat rakenneuudistuksiaan ja budjettipolitiikkojaan varten vuodeksi 2013 ottaen huomioon Eurooppa-neuvostossa sovitut suuntaviivat.

 

Suunnitelmat esitetään kansallisissa uudistusohjelmissa ja (euroalueen jäsenten osalta) vakaus- tai (muiden kuin euroalueen jäsenten osalta) lähentymisohjelmissa. Komissio tarkastelee näitä asiakirjoja huhtikuussa.

 

Sen jälkeen komissio arvioi jäsenvaltioiden suunnitelmia ja laatii suositukset kullekin maalle. Suositukset hyväksytään kesäkuun Eurooppa-neuvostossa. EU-ohjausjakson päätteeksi arvioidaan suositusten täytäntöönpanoa.

 


Ks. myös

Auta meitä kehittämään sivustoa

Löysitkö etsimäsi tiedon?

Kyllä    En


Mitä tietoa etsit?

Kerro ehdotuksesi.